Syyskauteen voi olla tyytyväinen, osa 1

Sunnuntai 26.12.2010 - Hannu Santanen

Ensimmäisessä osassa pureudun A-C – junioreihin sekä poika- että tyttöpuolella.
Edustusjoukkueiden osalta voidaan sanoa että molempien osalta ollaan suurin piirtein odotetuilla sijaluvuilla. Toki molemmilla joukkueilla muutama ottelu on jäänyt kaivelemaan, joten kirimisen varaa on vielä. Naisten osalta täytyy mainita hieno Suomen Cupin välieräpaikka. Vielä SB Pro oli liian kova pala, mutta näin hyvä saavutus antaa uskoa kevään liigapeleihin.

Vanhempien junioreiden edustusjoukkueet pelasivat suurimmaksi osaksi hienon syksyn. SM-sarjaan selviäminen on todella tärkeää eritoten pelaajien kehittämisen kannalta. On tärkeää, että pelaajat saavat säännöllisesti hyviä ja kehittäviä otteluita. Tämä onkin seuran puolelta ainoa joukkueille asetettu menestystavoite. Kahtena kautena olemme saavuttaneet tämän melkein täydellisesti.

A-pojat ovat pelanneet vaihtelevasti, ja joukkuetta on vaivannut tehottomuus varsinkin liigapelaajien ulkopuolelta. Tämän vuoksi olikin tärkeää, että syksyn viimeisessä ottelussa Joensuussa joukkue pystyi ilman liigapelaajiaan ottamaan täyden pistepotin. Kuitenkin keväällä tulee monia otteluita, joissa kaikki pelaajat eivät pääse pelaamaan. Varsinkin tammikuu tulee näyttämään joukkueen suunnan - taistellaanko jopa pudotuspelien kotiedusta vai pyritäänkö vain välttämään karsinnat.

Tyttöjen lippulaiva on pelannut hyvän syksyn ja on tällä hetkellä ylemmän jatkosarjan kakkosena. Koko kauden lähtökohta oli haastava, kun omalle alueelle ei tullut 1-divisioonaa, ja joukkue siirtyi pelaamaan Etelä-Suomen alueen sarjaa. Koska joukkueen ainoa tavoite on nousu SM-sarjaan, ei kauden aikana kovin montaa tappiota saa tulla. Toki tässä vaiheessa niitä vielä annetaan anteeksi, mutta loppusarjan koittaessa ei enää. Nyt täytyy vain ensin toivoa, että joukkue pelaa itsensä loppusarjaan, ja sen jälkeen ettei mitään sairastumisaaltoa satu kauden tärkeimpään viikonloppuun. Siinä vaiheessa joukkueen unelman voi kaataa ainoastaan joukkue itse. Kestääkö joukkue henkisen paineen, jonka se on itselleen asettanut? Itse uskon, että varmasti kestää, ja saamme ensi kaudella nauttia myös tyttöjen puolella vanhimman juniori-ikäluokan SM-peleistä.

B-pojat ovat itselleni olleet suurin positiivinen yllätys. Tiesin kyllä, että joukkueessa on potentiaalia, ja että he ovat tehneet kovaa töitä keväästä saakka, mutta vasta viime kierrosten ottelut ovat kertoneet kuinka hyvästä ryhmästä on kysymys. Voitto Classicista ja jatkoaikatappio TPS:sta antavat varmasti joukkueelle ison itseluottamusruiskeen kevään peleihin. Nyt pelaajat ovat nähneet, että jokainen joukkue sarjassa on kaadettavissa.  Joukkueessa on varmasti yksi sarjan kovimmista viisikoista, kun samaan aikaan kentälle laitetaan Immonen-Myllykangas-Salomaa-Andersson-Aho. Sen varmasti ovat vastustajat myös huomanneet, ja nyt tason onkin kova haaste pojille, kun vastustajat merkkaavat heitä entistä tarkemmin.

C1-pojat tekivät alkukaudella välttämättömän ja pelasivat itsensä SM-sarjaan. Tässäkin sarjassa, kuten melkein kaikissa poikapuolen alkusarjoissa, tasoero on niin suuri, että suurimmasta osasta otteluista ei ole mitään hyötyä kenellekään. Vaikka joukkueessa ei kovin suuria tähtiä olekaan, on se aivan lähellä Suomen kärkijoukkueita. Keväällä se on toivottavasti valmis yllättämään jonkin ennakkosuosikeista.

C2-pojat kokivat viime keväänä suuren muutoksen, kun kolmen joukkueen pelaajista alettiin karsia nuorimman SM-ikäluokan edustusjoukkueen pelaajia. Lopulta tässä joukkueessa on pelaajia kaikista kolmesta joukkueesta, ja muutama pelaaja tuli myös seuran ulkopuolelta. Näin jälkikäteen voi todeta, että varsinkin 97-syntyneiden kehittymisen kannalta keväällä tehtiin ainoat oikeat päätökset. Nyt kun joukkue pelasi itsensä SM-sarjaan, ja on näytti että siellä voi pärjätä, voi päätökseen olla tyytyväinen. Toki kun näin isoja muutoksia tehdään, on aina vaikeuksia, mutta niistä on onneksi selvitty. Toivottavasti tämä myönteinen suunta jatkuu joukkueen tekemisessä.

C-tytöt ovat edenneet voitosta voittoon, ja onkin mielenkiintoista nähdä, että kuinka pitkään voittoputki saa jatkoa. Joukkue on vuoden vanhempi ja se näkyy selvästi kokemuksena otteluissa. Viime kaudella SM-sarjassa oltiin vähän opettelemassa tavoille ja tällä kaudella se kantaa hedelmää. Toki varmasti muutamat uudet pelaajat, Kaupin sisarukset etunenässä, ovat joukkueen iskukykyä lisänneet. Vielä viime kaudella oman ikäluokkansa pojissa pelanneet neidit ovat muita sarjan pelaajia nuorempinakin hallinneet pistepörssiä. Täytyy toivoa, että saamme nauttia heidän peliesityksistään Kooveen paidassa mahdollisimman monta vuotta. Kevään haaste joukkueella on ennakkosuosikin paineiden käsitteleminen. Se ratkaisee pitkälti kuinka pitkällä keväällä pelataan.

Syksy on näiden A-C-juniorijoukkueiden osalta mennyt hienosti. Tyttöjen SM:ää lukuun ottamatta kaikilla on mahdollisuus pudotuspeleihin. Veikkaan, että viidestä joukkueesta neljä myös sinne menee. Viime kaudella kaksi joukkuetta pelasi pudotuspeleissä, joten sitä lähdetään parantamaan. Joukkueiden otteissa näkyy selkeästi seurassa aloitettu urheilullisuuden nosto, ja sitä kautta peliesitysten parantaminen. Seuralla on tavoite tuottaa urheilullisia ja samalla taitavia pelaajia. Nyt tätä työtä on hienosti aloitettu, ja ensimmäisiä hedelmiä aletaan kohta poimia. Pikkuhiljaa myös nuorten maajoukkueissa tämä on huomattu, ja varsinkin tyttöpuolella on edustuksia syksyn otteluihin tullut hienosti. Tästä on hyvä jatkaa keväälle.

Syyskauden toinen osa julkaistaan lähipäivinä. Se käsittelee muita vanhemman pään joukkueita ja vähän myös aikuisten muita joukkueita.